Laihdutusruokia

Minulta kyseltiin ruuista, joita syön laihduttaessani. Pyrin syömään mahdollisimman yksinkertaista ruokaa, joka ei ole liian herkullista. Tämä siksi, ettei ruokahaluni kasvaisi liian suureksi ja sitten alkaisin taas ahmimaan. En kuitenkaan halua syödä mitään yrjöttävää.
Ajattelin käydä koko päivän ruokailuni läpi sellaiselta päivältä, joka on syömisten kannalta onnistunut (ja vähäkalorinen). Esimerkkinä tämä päivä:
Aamiainen: 1,5 dl Valion 3 hedelmän mehua (yht. 80 kcal)
Lounas: noin 2 dl porkkanaraastetta ja ananaspaloja (yht. 68 kcal)
Päivällinen: 1 prk Keso raejuustoa (yht. 140 kcal)
Iltapala: 1 banaani, 1 mandariini (yht. 100 kcal)
Lisäksi: 2 litraa vettä (Kannan puolen litran vesipulloa mukanani jokapaikkaan ja juon neljä pullollista per päivä.), kalanmaksaöljykapseleita, c-vitamiinitabletteja
Yhteensä: 388 kcal

Jos haluan enemmän kaloreita, syön yleensä ruisleipää kevyt juustolla aamiaiseksi, ja/tai kasvissosekeittoa päivällisellä.
Laihduttaessani en juuri seuraa proteiinien, hiilihydraattien, yms... ravintoaineiden saamistani, lasken vain kaloreita. Tiedän kyllä, että tämä on varmasti epäterveellistä mutta minä hoidan asiani omalla tavallani. Ainakin laihdun, kun syön näin :)

Nojaa.

Tämä päivä on mennyt hyvin ja huonosti. Tai siis huonosti ja hyvin. Eli aluksi kaikki meni ihan päin mäntyä. Mä vaan ahmin ja ahmin ja ahmin, mutta sitten sain itsestäni otteen ja lähdin rullaluistelemaan.
Luistelin 50 minuuttia aivan hikihatussa, ja puolessa välissä lenkkiä olin aivan varma että oksennan ja pyörryn sinne tien reunaan. En kuitenkaan suostunut edes pysähtymään, vaan jatkoin matkaa. Jossain kohtaa olo sitten helpotti ja matka taittui vähän mukavammissa merkeissä :)
Kaloreita kului 477.
Olen tyytyväinen siihen että sain piiskattua itseni lenkille enkä luovuttanut siellä vaikka silmissä näkyi vain tähtiä. Silti mietin miten paljon paremmat fiilikset minulla nyt olisi, jos en olisi syönyt mitään.
Minua ahdistaa vappu ja torstai aamun kotsan tunti, jossa meidän on lähes pakko aina syödä kaikki valmistamamme ruoka. Ahdistaa jo ajatuskin siitä että on pakko syödä jotain. Huomenna on kyllä pakko onnistua.

En saanut edelliseen postaukseen kuin yhden ehdotuksen, kun kysyin millaista erityisvappupostausta te toivoisitte? Nyt olisi vielä mahdollisuus esittää toiveita! :)

Heheii :)

Ajattelin, että voisin vapun kunniaksi toteuttaa jonkinmoista erikois/toivepostausta :)
Nythän on vasta maanantai ja vappu vasta loppuviikosta mutta jos jollakin on jokin hauska idea siitä millaisen postauksen voisin tehdä, niin ideoita, toiveita, kysymyksiä, palautetta, yms... saa nyt laittaa tulemaan! :)

Viikonloppu

Nyt kun alkaa viikko olemaan loppu suoralla niin ehdin taas istahtamaan koneen ääreen :D
Tämä viikko on mennyt vaihtelevasti sen ison tiistaisen pettymyksen jälkeen. Sain itsestäni mukavan otteen aina välillä mutta varsinkin eilen, lauantaina se lipsui :/
Olin eilen nimittäin eräissä sukujuhlissa joissa oli tarjolla todella paljon erilaisia ruokia. Itsekurini ei aivan pitänyt, mutten ruvennut sentään santsaamaan itseeni valtavia määriä pöydän antimia... Muina päivinä olen syönyt alle 800 kaloria päivässä.
Olen liikkunut tällä viikolla oikein mukavasti, joka päivä (ke-la) rullaluistellut ja tehnyt kotijumppaa.
Paino oli tänä aamuna 72,0 kg. Yllätyin tosi kovasti että noin vähän, varsinkin eilisen juhlaruokailun jälkeen... Mutta olen todella tyytyväinen! :) Ny vielä toinen ja kokonainen onnistunut viikko perään, niin ehkä tuo paino jatkaa laskusuuntaansa.
Vappu kyllä vähän hirvittää... Olemme jo pitkään suunnitelleet ystävieni kanssa menevämme kunnon piknikille. Piknik tarkoittaa paljon ruokaa ja istuskelua, mikä ei oikein sovi yhteen laihduttamiseni kanssa. Lisäksi olemme menossa Helsinkiin mummini luo, ja sielläkin on aina ruokaa tarjolla...
Saas nähdä miten mun käy, ehdin kyllä miettiä tuota sitten loppu viikostakin, joten nyt aion antaa kaikkeni tälle projektille! :)

Lopuksi vielä kiitosta kaikista kommenteista, niitä on tosi ihana lukea! <3
Niin ja alkavalla viikolla olisi taas jonkin muotoista thispo-postausta tulossa ;)

2. Haaste

Fatty heitti mulle tällaisen haasteen viime viikolla:

5 kaunista asiaa, joista itsessäni pidän.

1. Huulet Monet ovat sanoneet huuliani oikeiksi pusuhuuliksi. Itsekin pidän näistä, koska ne ovat pehmeän näköiset ja kivan malliset. Huuleni eivät ole liian paksut tai liian ohuet vaan juuri sopivat ja nätit.


2. Sääret Ne ei oikeasti ole niin läskit mitä luulisi. Oikeasti ne ovat aika pitkät ja sirot. Kesäisin tykkään pitää hameita, koska sääret ovat ainoa kehoni osa, jota kehtaan esitellä.


3. Varpaat Kuulostaa jotenkin hullunkuriselta, mutta tykkään varpaistani tosi paljon! :P Ne muodostavat aivan täydellisen rivin siten, että isovarvas on pisin ja pikkuvarvas lyhyin. Lisäksi varpaankynteni ovat juuri sopivan kokoiset ja malliset niiden lakkaamiseen.


4. Hymy Hymyilen tosi paljon. Hymyilen, koska olen iloinen, ja koska näytän täydeltä linnun perseeltä jos en hymyile. Tykkään hymystäni myös, koska olen monesti kuullut sen olevan söpö.


5. Empaattisuus Tämän voi laskea sekä hyväksi että huonoksi puoleksi. Toisaalta stressaan muidenkin ongelmista niin paljon, etten saa edes nukuttua, mutta toisaalta taas osaan eläytyä muiden elämäntilanteisiin ja siten kuunnella ja jakaa ilot ja surut heidän kanssaan.


Tällainen lista. Ajattelin etukäteen että tästä tulisi todella vaikea tehtävä, mutta ei se lopuksi niin kamalaa ollutkaan ;)
Haastan kaikki lukijani pohtimaan hyviä puolia itsessään, se ihan oikeasti piristää päivää! :)

Pettymys.

Mä olen niin pettynyt itseeni. Tänään sama taistelu jatkui kuin eilen, ja yritin niin kovasti tsempata itseäni ja saada motivaation kattoon, mutta ei. Tänään ei ollut minun päiväni.
Olen vain niin surullinen, koska en saa itsestäni enää mitään otetta.
Olen peloissani, koska en osaa enää lopettaa.
Olen vihainen, koska en tiedä miksi juuri minulla on tämä kirous niskassani.
Elämä tuntuu niin turhauttavalta kun se on täynnä tyhjiä suunnitelmia, petettyjä lupauksia ja saavuttamattomia unelmia. Hoikempi kroppa, viehättävämpi ulkonäkö, parempi itsetunto, onnellisempi elämä. Nyt tuntuu siltä, etten koskaan tule saavuttamaan mitään noista.
En jaksaisi enää luvata itselleni tai teille, että huomenna on parempi päivä. Että huomenna en ahmi ja urheilen paljon. En jaksaisi enää luvata sellaisia, koska tiedän etten onnistu. Tuotan vain pettymyksiä itselleni ja muille.
Tunnen itseni niin lihavaksi ja rumaksi. Haluaisin vain pois tästä helvetistä. Haluaisin taas itseni hallintaan. Haluaisin vain olla hoikempi.
En yhtään tiedä, mitä huomisesta tulee. Pelottaa, mutta en voi muuta kuin nostaa katseeni maasta ja jatkaa, jotta joku päivä taas voisin olla onnellinen.

motivaatio?

Syömiset: noin 500 kcal
Liikunta:
noin 50 min rullaluistelua 400 kcal
noin 50 min kävelyä 210 kcal

Tämä päivä on kyllä ollut melkoista taistelua. Välillä on ollut motivaatio ihan katossa ja välillä aivan pohja lukemissa. Aamulla olin aluksi aivan innoissani että nyt alkaa kunnon laihdutus, mutta jo koulumatkalla iski sellainen ihme masennus ja ajattelin että tänään kyllä ahmitaan. Kouluruokailussa sain kuitenkin hyvän fiiliksen takaisin ja söin lounaaksi vain mandariinin. Koulun jälkeen oli välillä hyvä ja välillä huono fiilis, mutta en syönyt kuin hedelmäterveyspirtelön ja join light kokiksen. Illemmalla rullaluistelun jälkeen iski niin huono olo että oli pakko syödä vähän kalaa.
Olen siis tosi tyytyväinen tähän päivään, ensinnäkin siihen etten ahminut, mutta myös siihen, että pidin pääni enkä antanut periksi vaikka mieli teki.
Huolestuttaa kyllä vähän tämä motivaation heittely. En usko, että pystyn montaa päivää putkeen tällä lailla taistelemaan.

Miten saisin motivaation kohdalleen?

FAAAAIL

Eipä ole kauheesti mitään muuta sanottavaa ku että persiilleen meni tämän viikon vaihde.
Lauantai meni vielä suhteellisen säädyllisissä merkeissä; en juuri liikkunut mutta söin vain 600 kcal koko päivänä.
Sunnuntai on ollut jotain aivan järkyttävää. Tässä syömiseni:

-pekonia
-munakasta
-vaaleaa leipää
-tuoremehua
-perunaa
-jauhelihapihvi
-jotain outoa kastiketta
-patonkia
-viinirypäleitä
-suklaata
-marjarahkaa

Hitto mikä lista. Eihän tuossa ole mitään terveellistä edes. Ei helvetti.
Tein päätöksen, että tämä viikko mennään tosi tiukalla linjalla. Koko viikko. Mä kirjotan joka ilta tänne että miten on mennyt. Muuten mun tulevaisuus näyttää tältä:

Black and White

Lupailemani thinspo-postaus :)











Ps. Tervetuloa uusi lukija! <3

Kaikki hyvin.

Nyt onkin päässyt kulumaan muutama päivä ilman päivityksiä. Anteeksianteeksi. Kauhea kiire on ollut kun koulu- ja työjutut painavat päälle yhtäkkiä joka tuutista samaan aikaan :S
Mutta laihduttamisen suhteen on mennyt hyvin, joka päivä noin 1000 kaloria syöty. Lisäksi olen käynyt kahtena iltana rullaluistelemassa ja joka päivä kävelemässä ja pyöräilemässä.
Paino oli eilen illalla 74,5 kg.
Olen tosi tyytyväinen. Viikonloppuna meille tulee äitin kolme kaveria kylään ja ne aikoo laittaa yhdessä ruokaa lauantaina, sitä odotan kauhulla. Pakkohan munki on niitten kanssa syömään sitten mennä... Mutta se on huomisen murhe.
Nyt mun pitää lähteä kirjastoon hoitamaan yksi koulutyö loppuun.
Viikonloppuna luvassa ainakin thinspo postaus :)

Minä olen läski ja tyhmä.

Mua ärsyttää ihan mielettömästi, ku joudun joka ilta valittamaan tänne miten huonosti mulla on mennyt. En ole vielä kertaakaan saanut edes yhtä kokonaista päivää onnistumaan tämän blogin olemassa olon aikana. Se ottaa päähän.

Sain tänään iltapäivällä aivan järkyttävän ahmimiskohtauksen. Mä en edes muista mitä kaikkea söin ja siksi on vähän vaikea arvioida kalori määriä... Sanoisin kuitenkin, että yli 2000 kaloria itseeni imin.

Ahmimisen jälkeen iski huono omatunto ja päätin lähteä pyöräilemään. Pyöräilin 30 minuuttia (=243 kcal) ja kun tulin kotiin, en malttanut kauaa pysyä paikallani joten lähdin tunnin reippaalle kävelylenkille (=275 kcal). Koko kävelyn ajan tunsin miten läskini löllyivät ja tuntui, että jokainen ohi kulkenut silmäpari tuijotti ihrojani.

Myöhemmin telkkarin katselun jälkeen (Suomen Huippumalli haussa) kävin vielä tunnin rullaluistelulenkillä (=404 kcal).

Yhteensä: 922 kcal

Huomenna pidetään todella tiukka linja. En aio sortua taas.

Haaste :)

Lumivalko heitti mulle tällasen haasteen:
» Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä. »

1) Jos menen nukkumaan ennen puolta yötä (aina arkisin) en voi missään nimessä nukahtaa ennen kuin kello näyttää tasan 21.21, 22.22 tai 23.23.
2) Hedelmiä syödessäni olen aina hyvin varovainen etten niele niiden siemeniä, sillä kun olin pieni, serkkuni väitti että jos nielen esim. appelsiinin siemenen niin vatsaani kasvaa appelsiinipuu.
3) Meillä on iso ja mukava sohva olkkarissa mutta en koskaan istu siinä telkkaria katsellessani, sillä mielestäni on mukavampaa istua lattialla.
4) Pesen hampaani noin 4 kertaa päivässä.
5) En tiedä miksi, mutta pelkään bussikuskeja aivan mielettömästi.

Haastan: Fatty, Maple, Vanilja,Emma, T.

Sunnuntai.

Tänään on mennyt paremmin kuin eilen, onneksi.
Aamu kyllä alkoi vähän huonosti, kun porukat lähti Turkuun Puutarhamessuille, ja mä jäin yksin kotiin. Menin melkein heti herättyä jääkaapille ja söin kaikkea mahollista... En eden viitsi tehdä listaa, mutta laskin että kaloreita tuli noin 1500.
Sitten otin itseäni niskasta kiinni ja menin lukemaan ruotsia. Siinä vierähtikin muutama tunti ja opiskelun jälkeen lähdin pyöräilemään. Ulkona oli aivan ihana ilma, samanlainen kuin eilen, lämmin ja aurinkoinen :) Kyllästyin pyöräilyyn aika nopeasti ja kävin kotona vaihtamassa rullaluistimet jalkaan ja lähdin uudelle lenkille. Kotiin palattuani tein vielä vähän vatsa- ja selkälihastreeniä :) Tässä vielä minuutti ja kalori määrät:
30 min pyöräilyä 246 kcal
30 min rullaluistelua 287 kcal
10 min kotijumppaa 42 kcal
Yhteensä: 575 kcal
Eihän tota liikuntaa niin hirveästi tullut mutta onhan tämäkin parempi kuin ei mikään.
Kävin tänään myös ensimmäistä kertaa vaa'alla tämän projektin alettua, ja olen tyytyväinen lukuun :) Tasan 76 kiloa ja -2kg. Ainahan painoa lähtee aluksi nopeasti, mutta onhan se silti mukavaa nähdä pienempiä lukuja.. :)
Nyt lähden nukkumaan, hyvää yötä! :)

Onnistumisista palkitaan aina.

No ehkei ihan aina, mutta on silti lohduttavaa ajatella että ahkera työ palkitaan.
Mä juttelin tänään mun kummisedän kanssa puhelimessa pitkästä aikaa, kerroin sille että on ollut vähän stressiä viime aikoina (lähinnä koulujutuista kerroin sille, vaikka syömisongelmat on aiheuttanut huolta eniten). Se yritti kauheesti luoda muhun sellasta taistelutahtoa että jaksaisin hoitaa asiat kunnialla loppuun.
Se puhui kauheesti siitä että mä olen fiksu ja sisukas tyttö että mun pitää vain uskoa itseeni ja siihen, että asioilla on tapana järjestyä.
Mä tiedän, että se puhui mun kouluasioista, mutta itse ajattelin vain syömishäiriötä ja painonpudotusta kun häntä kuuntelin.
Kun olimme jo lopettamassa puhelua, hän sanoi:
''Muista vain, että onnistumisista palkitaan aina.''
Mulla jäi se lause mieleen. Mietin, että jos jaksan tehdä kovasti töitä ja onnistun painon pudotuksessa, niin se palkitaan kauniilla kropalla ja paremmalla itsetunnolla.
Sain puhelusta lisävoimaa ja motivaatiota projektiini, nyt on tosi hyvät fiilikset :)

Lopuksi jälleen kiitosta kaikista kommenteista ja tervetuloa uudelle lukijalle! <3
Myöhemmin postailen vielä ruoka- ja liikuntapäiväkirjat ja painoni tältä päivältä.

Kerry Katona

Eräs moniongelmainen britti laulaja jolla on ollut rajuja painon vaihteluja.
Kerry ei ole koskaan ollut mikään langanlaiha, eli siinä mielessä tämä ei ole varsinaista thinspoa, mutta hän on monesti pudottanut suuren määrän painoa, ja itse ainakin saan motivaatiota katsellessani hänestä otettuja before/after kuvia.
Tästä lähdetään:

Tässä kuvassa Kerry on raskaana ja ihan hyvässä kunnossa vielä:

Aikamoisen tuhdissa kunnossa, Kerry syytti avioeroa lihomisestaan..

Sitten niitä before/after kuvia:


Lopuksi vielä kuva treenatusta ja iloisesta Kerrystä laihdutusurakan loppuvaiheilla:

Tällanen pikku pläjäys tällä kertaa, nyt lähden pyöräilemään! :)

Läskin löllö lättypäivä.

Päivän syömiset

Aamiainen:
3 dl marjajogurttia ja muroja=457 kcal (herrajumala mikä määrä kaloreita)
1 dl puolukkamehua=90 kcal
Lounas: -
Päivällinen:
1 peruna, 1 dl sienikastiketta, 70 g mureketta, salaattia
=400 kcal
Iltapala: -
Lisäksi:
yli 400 g karkkia (en tiedä ihan tarkkaa määrää) =1400 kcal

Yhteensä: 2347 kcal
Tähän väliin epätoivoinen pään pudistus, aivan liikaa. Ja tuollainen määrä karkkia, todella vammaista syömistä :S
Sitten liikuntapäiväkírja:

Kävelyä 90 min=369 kcal
Pyöräilyä 25 min=205 kcal

Yhteensä: 574 kcal

Ei siis mennyt hyvin tämä päivä...

Huomenna olisi takoitus paastota ja käydä pyöräilemässä ja rullaluistelemassa. Jos ehdin niin voisin kehitellä jonkinlaista uutta kotijumppaohjelmaa itselleni. :)
Muuten on ollut mukava päivä. Olin kavereiden kanssa ajelemassa skoottereilla. Ärsytti vain, kun oma skoduni on vielä huollossa ja saan sen itselleni vasta ensiviikolla jos silloinkaan... Mutta olihan se ihan mukavaa siinä kyydissäkin istua :)
Ja ah mikä ilma tuolla on ollut! Aurinko paistanut täydeltä terältä ja mittari näyttänyt +10 astetta, kyllä kelpaa 8)
Lopuksi vielä kiitos kaikista kommenteista :) Ne ovat olleet aivan ihania ja piristäneet aivan mielettömästi päivääni <3 Tervetuloa myös kaikille lukijoille :)
Minä lähden tästä nyt nukkumaan, huomiseen! :)

Thinspo

Ihan aluksi pakko hehkuttaa hiukan ekoja lukijoitani! Tervetuloa lukemaan mun juttuja :)<3 Kiitos myös ihanista kommenteista edelliseen postaukseen :)

Sitten mennään tämän blogin ensimmäiseen Thinspo postaukseen. Mä valitsin tähän iloisia ja aurinkoisia kuvia ihanan kevät ilman kunniaksi ;)

Näin kesää odotellessa <3

Myöhemmin luvassa vielä tämän päivä ruoka- ja liikuntapäiväkirjat.

Minun tarinani

On vuoden 2006 kevät. Olen 12-vuotias ja äidin kanssa housuostoksilla. Sovitan housuja Zarassa, mutta äiti sanoo että näytän niissä isolta. Hänen mielestään näytin kaikissa vaatteissa isoilta, eikä hän kaihtanut sanoa sitä ääneen. Kun oli 12-13-vuotias, äitini huomautteli minulle usein siitä, miten isokokoiseksi olin tullut. Se tuntui inhottavalta. Olin juuri kasvanut kymmenisen senttiä pituutta ja muutenkin hieman kömpelö ja epävarma kropastani, joten totta kai äidin ivalliset kommentit tuntuivat pahalta. Niinpä päätin ruveta dieetille.

Ensin laihdutin muutamassa viikossa 8 kiloa. 58 kiloisesta 50 kiloiseksi (olin tulloin 166 cm pitkä). Olin tiukalla vesidieetillä, ja kaverini ihmettelivät koulussa, kun en suostunut syömään mitään ruokailussa. Kotona kukaan ei edes huomannut syömättömyyttäni, meillä on aina ollut paljon vilskettä.

Parin viikon vesipaaston jälkeen repsahdin. Muistan vieläkin kun söin kokonaisen paketin jäätelöpuikkoja. Sen repsahduksen jälkeen syömiseni palasi samoihin uomiin, missä ne olivat aina olleet (täysin terveellisiin ja normaaleihin). Painoni nousi taas pikku hiljaa lähemmäs 60 kiloa.

Seuraavana syksynä alkoi 7. luokka. Eräs hyvä ystäväni oli kesän aikana laihtunut toista kymmentä kiloa, ja huomasin ihailevani hänen langan laihaa olemustaan. Halusin itsekin olla samanlainen. Niinpä aloitin hullun juoksukuurin.

Juoksin lähes joka ilta 9-12 kilometrin lenkkejä, mutta söin edelleen normaalisti. Paino putosi noin 6 kiloa, mutta sitten minulle tuli rasitusvamma polveen, ja juokseminen sai talven tullen jäädä.

Elämä jatkui terveenä, mutta keväällä päätin aloittaa uudestaan vesipaaston. Ehdin olla paastolla yli kuukauden, ja paino putosi 45 kiloon. Sain muutamia kertoja voimakkaita pahoinvointi kohtauksia. Kun olin laihtunut melkein 15 kiloa, äitini alkoi ihmettelemään, miksi en syö. Selitin laihtumistani stressillä ja liikunnan lisääntymisellä. Olin alkanut rullaluistelemaan ja kävin lenkeillä lähes joka päivä.

Äitini ei kuitenkaan uskonut aivan kaikkea, ja kesän tullen hän alkoi vahtia syömisiäni. Sain taas lihaa luiden päälle, ja vaikka kävin koko kesän ajan ahkerasti rullaluistelemassa, lihoin silti 55 kiloon ennen koulujen alkua.

Kun 8. luokka alkoi, menin taas tiukalle kuntokuurille. Kävin juoksemassa, rullaluistelemassa, lisäksi jumppasin huoneessani joka päivä kuin hullu. Tarkkailin myös syömisiäni, mutta liian tarkkaan, sillä aloin saamaan sairaita ahmimiskohtauksia.

Aluksi ahmin harvoin, muutaman kerran parissa viikossa, muuten söin vähän, ja elimistöni kärsi erilaisista puutostiloista (raudan puute, anemia...). Ahmimisen seurauksena painoni nousi 58 kiloon ja heilui siinä koko syksyn.

Ennen joulua sain taas rasitusvamman jalkaani liiasta urheilusta, ja sain liikunta kiellon. Silloin aloin purkamaan turhautuneisuuttani ahmimiseen. Olin usein syömättä iltapäivään asti, ja kun jäin illalla yksin kotiin (äiti iltavuorossa töissä, pikkuveli missä lie) niin ahmiminen alkoi. Söin kaikkea aivan sairasta ja mielettömiä määriä. Joitain kertoja äitini sai minut kiinni joistakin hulluista jutuista, mutta se ei enää pysäyttänyt mnua. Lihoin, lihoin, lihoin. Kevät meni ahmiessa ja painoin 68 kiloa kun 8. luokka loppui. En juurikaan liikkunut jalkojen vammojen takia, joten turhautuneisuus kasvoi.

Kesä meni hieman paremmin kuin kevät. Oli kuitenkin raskasta käydä sukuloimassa, kun mummit ja kummit kaikki ihmettelivät nopeaa painon nousuani. ''Miten meidän urheilijatytöstä yhtäkkiä on tuollainen tullut?'' Jokaikinen tuon kaltainen kommentti sattui sydämmessä asti, ja syksyllä 9. luokan alkaessa sairaalloinen ahmiminen jatkui. Päätin melkein joka ilta, että huomenna alan paastoamaan, ja laihdutan kaiken pois. Kuitenkin joka ilta yksin jäätyäni aloin ahmimaan. Vatsani oli aivan sekaisin, ystävyyssuhteet kärsivät, olin usein huonolla tuulella ja itsetuntoni täysin pohjalukemissa. Syksyn aikana lihoin lisää. Joulun jälkeen painoin 78 kiloa.

Tämä kevät on mennyt välillä paastotessa, välillä ahmiessa. Painan siis edelleen 78 kiloa, ihannoin edelleen laihuutta ja haluan edelleen sellaiseksi. Enkä anna periksi.