Järjen ääni

En olekaan viikkoon kirjoittanut. Olen mietiskellyt kaikenlaista ja jutellut erään ihanan ihmisen kanssa. Tilanne oli viikko sitten tosi tulehtunut. Tuntui, etten koskaan ollut tuntenut itseäni yhtä ahdistuneeksi, joten päätin avautua eräälle ihmiselle. Juttelu todella helpotti ja monen vuoden aikana patoutuneet murheet ja ongelmat lähtivät selviämään. Nyt viikon aikana pääni sisällä on raksuttanut paljon ajatuksia. Olen pohtinut miksi juuri minä kärsin syömisongelmista, mikä tämän on oikeasti aiheuttanut, miten aion päästä tästä eroon, yms...
Henkilö jolle ongelmistani kerroin otti ahmimishäiriöstä selvää ja kertoi, että minulla on nyt kaksi vaihtoehtoa; joko jatkan samaan malliin ja joudun todella pahaan jamaan, tai sitten lopetan paastoamisen sekä ahmimisen, alan syödä normaalisti ja terveellisesti.
Nyt on pari päivää mennyt todella hyvin. Olen syönyt aivan normaalisti ja ollut hyvällä mielellä. Olen jutellut joka päivä ''tukihenkilöni'' kanssa, ja toivon todella kovasti, että tämä oli nyt se odotettu käännekohta. Että nyt saan asiani kuntoon.
Mitä laihdutukseen tulee, uskon että painoni lähtee tästä nyt terveellisin keinoin laskuun koska urheilua en todellakaan ole lopettamassa. Päinvastoin. Aion aloittaa tiukan lihaskunto- ja kestävyystreenikauden. Kirjoittelen huomenna tarkemmin liikuntasuunnitelmistani.
Tällä hetkellä on kuitenkin tärkeintä että keskityn syömään terveellisesti; säännöllisesti ja kohtuullisesti. Alku ei ole ollut vaikea, mikä on outoa, sillä olenhan oireillut enemmän tai vähemmän jo usean vuoden ajan...
Tällaista siis minulle kuuluu :) Loppuun vielä muutama kesäinen (terve) thinspokuva ;)






Huomiseen!